Tallinnan IM jälkeen talvi meni ensimmäisen kerran ilman ulkopuolista valmennusta ja oli aika ottaa itse vastuuta tekemisistään ja luottaa itseensä, että pystyy rakentamaan järkevän ja nousujohteisen kunnon kohti kesää 2019. Tribasen Panun ja Jussin kanssa projekti päättyi Tallinnan IM kisaan ja pienen huilailun jälkeen piti miettiä mitä sitä haluaisi ensi kaudelta. Vaikka Tallinna meni nappiin niin aika nopeasti tein päätöksen, että välivuosi täydestä matkasta voisi olla hyvä juttu, voisi fiilistellä vähän enempi, eikä olisi niin kiinni pitkissä reeneissä koko kesää. Myöskin kisan valinta ja ajankohta aiheutti päänvaivaa, ettei koko kesä menisi reenatessa ja optimoidessa kuntoa tiettyä h-hetkeä varten. Tämä vaihtoehto alkoi maistua enempi ja ”rennompi” kesä parilla 1/2 matkalla ja muutamalla muulla valmistavalla kisalla olisi hyvä veto. Täpärille kerkeisi taas seuraavana vuonna. Lisäksi tekisi mieli ajaa myös vaimon kanssa höntsää maantiepyörillä ilman sen kummempaa ressiä, ilmoittautua ehkä johonkin pitkään maantiepyöräilytapahtumaan sekä loppukesästä ajaa fätillä palkeet liehuen Saariselkä MTB:ssä. Ai että, nyt olisi paketti kasassa!
Kisakalenteri olisi Tuusula, Lahti ja Joroinen A-kisana. Loppukesään ehkä vielä kotikisana Virpiniemi perusmatka ja muuta läskihöntsää. No, talvi meni ihan hyvin kaikin puolin. Lisäsin voiman tekemistä ja selkeitä blokkeja siihen. Vähän se kauden aikana ajoittain hyytyi, mutta oli se siellä mukana läpi talven ja kevään. Voimatasot nousivat tekemällä nopeasti ja ennen joulua oli jo tekemisen meininkiä. Nostin tunteja vähän koska ajattelin, että pohjia on tehty joten kroppa kyllä kestäisi. Kovat viikot 10-13h ja kevyet 6-7h. Juoksin koko talven enempi kuin kertaakaan aikaisemmin, säännöllisesti n.100km/kk, uin vähän vähempi, n.2krt/vko mutta uintivauhdit pysyivät samoissa joten nou stress siitä. Pk hinkkausta tuli fätillä ajamisesta ja sisälle panostin tehoihin myöhemmin keväällä Kickr Core suoravetotraikun. Hyvä talvi mutta kova keuhkopöpö sotki pakan n.5-6 vkon ajaksi maaliskuussa Syöte MTB:n jälkeen ja kunto kerkesi tippua hieman.
Huhtikuun lopussa ja toukokuussa sain kuitenkin kovia juoksuja jo alle ja uskalsin lähteä Tikkakoskelle SM duathloniin yhdessä seurakavereiden kanssa. Kisa ei ollut mikään menestys, juoksin liian kovaa heti ekan 5km ja jotenkin ei ollut keskittyminen täysi kymppi muutenkaan. Kruununa vielä peesirankku vierekkäin ajamisesta niin homma oli siinä. Mutta ihan sama, hyvä treeni ja siellä huomasi, että IM treeneissä edellisenä vuonna eikä syksyllä ole oltu paljoa maksimiosastolla, joten sitä pitää vielä tehdä jos haluaa siellä olla ja sitä kehittää.
Oleellinen ero viime kauteen oli omin päin tekeminen, juoksun kehittäminen ja voiman saaminen. Juoksussa täytyy päästä ikäänkuin seuraavalle tasolle muuten kantapää edellä maahan tuleminen rikkoo vielä paikkoja jatkossa. Nyt homma on kontrollissa kovalla jumpalla ja huollolla, mutta yhtään kovempaa ei pysty juoksemaan etteikö kävisi kipeää treenin jälkeen. Ihan nyt viime aikoina olen funtsinut koko juoksuasennon uusiksi ja kysynyt vinkkejä siihen vaikka ja keneltä. Askel on pakko saada tulemaan enempi päkiällä maahan ja tämä on nyt pohjejumeista huolimatta tavoitteena. Näitä päkiävoittoisia juoksutreenejä on nyt muutamia alla, sekä juoksu/kävely yhdistelmiä, että kovempia vetoja niin täytyy sanoa, että on aivan ihmeellistä, että jalka ei ole lainkaan kipeä treenin jälkeen! Mikä tunne!! Toki pohkeet on ihan jumissa😅
Kansankynttilän loma vihdoin alkoi ja suvivirsi tärähti ja työt eivät haittaisi seuraavaan pariin kuukauteen tekemistä. Nyt vaan kovaa tekemistä kohti Lahtea ja Joroista. Triathlonkauden avasin suunnitelman mukaan pappasarjassa M40 Tuusulassa perusmatkalla 2.6 jossa aikaisemmilta vuosilta ykköspaikat vaihtuivat nyt hopeaan ja yleisen 9. kovimpaan aikaan.
Tuusulan kisa on aivan paras kisa aloittaa kausi! Hyvin järjestetyt, kaikki mietitty, on porukkaa ohjaamassa liikennettä, yleisöystävällinen, isot vaihtoalueet ja kivat reitit. Mukava tsemppi koko kisan ajan! Järvi oli tietenkin kylmä kun ollaan vielä alkukesässä mutta se on kaikille sama. Uinti lähti paukusta kärkeen ja ylös nousin mukavalla 10s erolla. T1 vaihto meni nappiin. Pyörässä jatkui hyvä tekeminen, tuuli vähän sotki ajoa ja uusi matalampi asento IM jälkeen vaatii vielä totuttautumista. Pyörässä ei ihan nopeus vielä ole löytynyt viime vuoden malliin tehoissa eikä varsinkaan vauhdeissa ja ehkä suurin syy on varmaan se että Espanjan leiri jäi kokonaan tekemättä. Taktinen veto ja perheloma lämpimässä tammikuussa oli hyvä veto. Paljon uintia, juoksua ja yksi pitkä pyörä. Yleensä tähän aikaan tehot/ nopeus ovat olleet ihan eri luokkaa kun nyt. Mutta kunnon ajoituskin on ollut enempi kesäkuun alkuun ja hiipunut hieman kesän edetessä. Nyt on tarkoitus ajaa järkevämmin koko kesä niin, että Joroisiin osuisi kovin kunto.
Mutta itse Tuusulaan vielä: Pyörässä Triathlon Suomen Lindholm otti koko ajan kiinni ja 1min30 ero uinnin jälkeen oli T2 typistynyt 17s ja kohta mentiin ohi että heilahti. Vaihto meni kyllä taas nappiin. Oma vauhti juoksussa heitti 4’05-4’20 välillä ja kaverilla 3’45 joten ei mitään saumaa roikkua mukana. Pronssisijalle tippuminen oli parhaillaan 50m päässä n.8km kohdalla mutta jostain sain kiristettyä vauhtia ja pidettyä hopean.
Hyvä kauden avaus. Uinti kelpaisi vaikka yleiseen mutta tätsabout it, pyöräkunto on nousussa ja samoin luotto juoksuun on hyvä. Tästä kisasta megaboostit ja parin päivän palautuksella päätös, että lähden ensi vkonloppuna Vanajalle sprinttiin kisaamaan M40.💪😊
Itseluottamusta tuli rutkasti lisää kun oma tekeminen palkittiin ja oma puurtaminen on tuottanut tulosta. Tästä on hyvä taas painaa eteenpäin! Kiitti kun jaksoit lukea! Lisää rapsaa taas Vanajanlinnan jälkeen. 💥 Löylyä lisää!
Täältä vielä vkonlopun tuloksiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti