Finntriathlon Joroinen 16.7

 

Nyt se on sitten rasti ruudussa tämän osalta! Tavoite täytetty ja koko talven uurastus palkittu. Syksyllä 2015 kun aloitin Tribasen, Jussi Lotvosen ja Panu Liedon valmennuksessa, niin Joroinen oli kuin kaukana siintävä harmaa piste jota kohti lähdettiin tolskaamaan. Jätkien todella hyvällä, mutta realistisella otteella hommat ovat menneet kyllä hyvin eteenpäin ja iso harppaus kunnon osalta on nyt tehty. Harjoittelu on ollut juuri minulle sopivaa määrällisesti, mutta mikä tärkeintä järkevää. Harmaa alue jota aikaisemmin harrastin, on jäänyt kokonaan pois ja sen on korvannut järki. Selkeä pk-kausi, selkeät vk-harjoitukset ja selkeys huoltaviin harjoituksiin. Kolmen lapsen isänä, aviomiehenä, ruuhkavuosista nauttien ja välillä kiroten tähän on nyt tultu, kauden päätavoite tseditsek eli homma pulkassa. 

Homma ei näyttänyt Kemin sprintin jälkeen kauhean ruusuiselta. Keuhkoputkentulehdus iski päälle n.3vko ennen Joroista ja kaikki valmistavat treenin jäi välistä. Kisaviikolla hirveä paniikki ja arvontalaulu osallistuako vai eikö. Kisaviikon valmistelut pk:ta ja pientä yskimistä. Ei hyvä, pitäskö jättää väliin? Olo kuitenkin parani koko ajan ja päätin lähteä mukaan. Ehkä täyslepo on tehnyt vaan hyvää tässä kisaputkessa? Montaa täysin tervettä päivää alle ei kuitenkaan enää mahtunut joten epävarmuus kaivoi syvällä. Jaksanko? Mitä jos tulee tiltti tai jotain? Olo oli kuitenkin luottavainen jossain sisimmässä. Jätkien kanssa käytiin vielä hommaa läpi ja todettiin, että nyt nautitaan tästä, me ollaan maksettu tästä hommasta! Tämän pitää olla hauskaa! 

Saavuimme kahden hyvän kaverin kanssa Joroisiin hyvissä ajoin perjantai iltapäivällä jotta jäisi aikaa fiiliksen imemiselle, kisainfoille, pyörän katsastukselle, syömiselle ja tuttujen kanssa raatamiselle. Lisäksi varusteet tuli viedä jo vaihtoon T2 osalta ja miettiä koko aamun rumba hyvissä ajoin valmiiksi. Säätila ei näyttänyt hyvältä ja homma oli muuttumassa sateiseksi. Kaikkeen oli kuitenkin hyvin aikaa ja kerettiin hotellille hyvissä ajoin ja suht rauhallisin mielin. Peruspaniikki yö, klo 5 ylös ja valmiina sotaan. Onneksi uni tuli vielä ja saatiin nukkua klo7:ään ennen kuin lähtö aamupalalle koitti. Aamulla bussilla Valvatukselle jossa pyörä odotti parin tuhannen muun fillarin kanssa sateisella rannalla. 

UINTI 30'43

Lähtö tapahtui ns.rolling start periaatteella eli klo 11.00 lähti M yleinen ja sen jälkeen N yleinen + pappa/mummo ikäryhmät. Klo 11.10 starttasi loput ikäryhmät. Uintikarsinaan tuli änkeä siihen kohtaan mihin aikaan uskoi urakasta selvyityvän. Itse ahdoin itseni alle 35min kohtaan yhdessä muutaman muun seurakaverin jonka kanssa uintivauhdit ovat olleet samoissa talven aikana. Tavoite oli vetää homma 32min pintaan. Juoksulla jonossa veteen ja aika lähti päälle ajanottolankun ylittäessä. Uinti lähtikin hyvin käyntiin vaikka alkuverrassa juoksulla sykkeet olivat taas sika korkeat, liekkö jännityksestä johtuvaa vai mitä. Uintiverkkaa kerkesin tekemään ehkä 200-300m alle eli aika vähän. No, vesi oli lämmintä ja kun kaikki eivät lähteneet yhtäaikaa vaan veteen tuli mennä 25min sisällä ja lähteä uimaan niin pesukone-efektiä ei päässyt juurikaan syntymään ja tilaa oli todella hyvin. Sain heti rytmistä kiinni ja uitiin Ylösen Antin kanssa rintarinnan kohti ekaa saarta. Ohitettavia tuli kuitenkin jonkin verran vastaan ja välillä joutui luovimaan ja miettimään mistä raosta ui. Osa oli lähtenyt selkeesti liian kovaa aikaa tavoitellakseen ja jäänyt kyydistä heti. 

Uinnissa vedin ihan poijuille kiinni ja tein aina vähän negatiivista banaania eli uin linjan alle muutaman metrin jotta sain uida omaa uintia. Peesiuinti ei vielä onnistu ja tuntuu turvallisemmalta vetää omassa kohdassa, omaa uintia. Pääporukka veti vieressä omassa ryhmässä. Poijut jäivät yksi kerrallaan oikealle ja kohta häämötti jo oranssi portti rannassa. Meno tuntui koko ajan hyvältä ja voimaa riitti hyvin, tuuli ei sotkenut, mutta vettä tuli taivaalta tässä vaiheessa jo kuin saavista kaatamalla. 

T1 3'18

Vedestä ylös rauhassa ja hakemaan omaa varustesäkkiä narikasta. Märkäpuku oli jotenkin jumissa ja jouduin pyytämään henkilö kuntaa auttamaan, mutta onneksi se lähti heti eikä ollut liiemmälti jumissa. Jussi Lotvonen huutaa samalla aidan takaa, että mahtava uinti Tatu! Hyvin menee! Tuli hyvä fiilis! Kellosta siirtymää päälle ja eteenpäin. Kaikki oli mietitty valmiiksi niin ei muuta kun rauhassa kypärä, lasit ja pyörälle. Märkis ja muut kamat pussiin ja kaaressa lavalle säilöön. Työntö ylämäkeen, mittarit päälle ja hyppy pyörän päälle. Kengät oli valmiiksi kiinni ja siinä jotain tyrin ja meinasin tippua satulasta ohi kun yritin kenkiä saada kiinni. No vihdoin sain kengät kiinni ja pääsin matkaan. Ja vettä tuli kuin esteristä!

PYÖRÄ 2h23'

Pyörä alkoi aika korkeilla sykkeillä. Kertonee myös siitä, että uinti oli mennyt aika kovaa ja T1 jälkeen sykkeet olivat aika ylhäällä. Taktiikkana oli ottaa todella iisisti ekat 5km, laskea sykkeet 150-155 pintaan ja nauttia tunnelmasta. Tavoite keskari oli 37-38 väliin eli kokonaisajassa 2h25-2h30. Cocos vettä oli mukana 2x0,7l ja Cliffin blokkeja 8kpl joita söin aina 15min välein Cocos veden kera. Lopussa 5km ennen geeli huiviin ennen T2. Pyörässä mentiin Rantasalmelle pienessä sivumyötäsessä erittäin hyvää vauhtia. Peesikieltoa valvottiin melko tarkasti, mutta jonomuodostelmilta ei voinut täysin välttyä. Piti olla vaan tarkkana, ettei ylämäissä kun tuli kasoja, niin ei jäänyt liian lähelle kaverin takarengasta muuten saattoi pilli soida ja rankkua tuli. Vierestä lähtikin moneen otteeseen kaveri huilille mutten tiedä mitä sanktioita heille seurasi. Itselle tuli kerran huuto että numero 581, 10m väli! 

Melkoista kissaa ja hiirtä homma oli, ajettiin n.10 ukon letkaa ja kaikki yritti pitää 10m väliä parhaansa mukaan. Mutta väkisinkin, vaikka peesauksen seuraamuksista ja sanktioista puhuttiin niin sitä on mahdoton a) poistaa täysin koska tie on kapea ja keskiviivaa ei saa ylittää ja jengiä on niin paljon, b) sitä on mahdoton valvoa 90km matkalla 3-4 moottoripyörällä. Näin se vaan on. 

Matka sujui kuitenkin hyvin ja kääntöpaikalla Rantasalmella keskari näytti 39,2. Seurakaveri Arto Wallin, jonka kanssa oltiin uitu lähes sama aika, ohitti minut jossain välissä ja yritin pysyä näköetäisyydellä. Ajattelin että takaspäin nopeus laskee selkeästi vastatuulen vuoksi ja tavoite 2h30 varmaan saa jäädä. Mutta jos Arto vain näkyy, niin hyvin menee! Tuuli tuli kuitenkin sen verran sivusta sekä suojainen reitti mahdollisti hyvän vauhdin myös takaspäin Joroisiin. Pyörä tuntui loppuun saakka kivalta vaikka tuuli ja sade oman lisänsä hommaan toikin. Lopussa vasen takareisi alkoi kramppaamaan ja hakkasin sitä aina alamäessä, että piru nyt et ala valittaan! Tämä on kivaa, tästä on maksettu!😊 Keskari vaihtoon tullessa tasan 38km/h! Pyörä kesti, kumit kestivät, mies kesti! Olo oli mahtava vaikka tuleva juoksu jo jännitti takaraivossa. Olinko kuitenkin mennyt liian kovaa?

T2 3'17

Vaihdossa pyörä omaan kohtaan kipittäen, kengät polkimissa kiinni ja äkkiä telttaan narikalle. Säkki auki ja jalat kuivaksi, sukat ja vanhat kengät jalkaan. Uudet Ds Trainerit olivat tehneet niin ison rakon vasempaan akillekseen Torreviejassa,että päätös vanhoista kengistä varmistui perjantai-iltana. Vähän löysemmät New Balancen v800 mutta jalat kiittää. Ompahan jalkaan sopivammat. 

JUOKSU 1h50

Ja ei muuta kuin tossua toisen eteen. Tavoite oli juosta 4'45/km keskarilla eli 1h45 koko roska. Kolme kierrosta ja tasainen vauhti. Homma alkoi ihan ok, ei mitään lentoaskelta, eteni kyllä mutta kankeus ja väsymys alkoi 5-7km paikkeilla nostaa päätään. Eka kierros tavoiteaikaan 4'45/km. Toisen kierroksen alussa, kääntöpaikalla maalialueella, geeliä naamaan ja kohti ylämäkeä. Askel alkoi painamaan toden teolla ja vauhti tippui ekan ylämäen jälkeen 5'20/km. Tribasen huoltopisteellä Jussi kyseli vointia ja valehtelin päin naamaa, että hyvin menee. Jussi siihen omaan tyyliinsä, että vähän hitaalta näyttää, nosta vauhtia! Just. Ei pysty. Mustia ajatuksia tuli paljon mieleen kun kello

 näytti vahtien välillä painuvan ylämäissä 6,00'/km. Porukkaa meni ohi molemmilta puolilta ja hyvä, ettei ylitse. Kannustus oli kuitenkin matkan varrella aivan uskomaton ja porukkaa oli reitin varrella tosi hyvin tsemppaamassa. Aivan uskomaton fiilis! Kolmannen kierroksen alussa keskari näytti jo 5'15/km ja mietteet olivat todella mustia. Miten mä tällälailla nyt kyykkään? Missä vika? Geeliä suuhun ja lisää virtaa, pakko vaan yrittää tsemata. Kello näytti onneksi, että tavoite sup5 eli alle 5h oltiin menossa jos en vaan jää ojaan miettimään olemassaolon tarkoitusta. Ylämäissä vauhdit olivat kolmannella kierroksella jotain muuta kuin juoksua. Semmoista lyllerrystä. Sykkeet pk1 alueella ja kestävyyttä ei vaan löytynyt. Noloa höntsää. Miksi? 

Pari kilsaa ennen maalia mä huusin, että mä syön vaikka pikku kiviä kun pääsen pois. Nälkä oli hirveä.!Olinko liian vähillä eväillä liikkeellä? Vatsa oli kyllä kunnossa koko kisan, ei kramppeja ja nesteytyskin oli toiminut hyvin. Joku vaan painoi juoksussa. Maali häämötti vihdoin ja hitaasti mutta varmasti ja maaliin tavoiteaikaan 4h51min31s.

Olin ajatellut, että jos raakana puolikas menee 1h30-1h34 niin pystyisin +10min trikisoissa. Nyt tuli kuitenkin nöyryytys, mutta tavoiteaikaan kuitenkin päästiin eli alle 5h. Hyvä uinti ja pyörä pelastivat kokonaisuuden. Lisäksi tankkaus onnistui, vatsa toimi ja muutenkin kaikki pelasivat, mitä nyt pientä kramppia siellä sun täällä mutta ei mitään ihmeellistä.

Loppupäätelmänä tein yhteenvedon, että kovia juoksuja ei ole ollut tarpeeksi. Tv10 säännöllinen vetäminen kerran kuukaudessa on tosi tärkeää. Samoin juoksut aina pyörän päälle. Juokseminen ylipäätäänkin. Se on jäänyt taka-alalle kaikessa kiireessä. Karu tosiasia. Uinti kulkee koska vauhtia siinä on treenattu läpi talven. Samoin pyörässä. Mäki vetoja, sunnuntain kovat lenkit porukalla, Mallorcan pyöräleiri. Mutta juoksuun pitää saada lisää vauhtia. Näin on. Lisäksi kisavalmistautuminen Joroisiin oli huono. Sairastuminen ja viime tipassa parantuminen ennen kisaa oli ehkä liian lähellä itse pääkisaa.

Hyvät kisat muuten. Aivan mahtavat järjestelyt ja yhteenkuuluvuuden tunne! Kaikki toimi ja kaikki oltiin ajateltu valmiiksi. Vaikka sää olisi voinut olla parempi niin ei se sade kuitenkaan haitannut liikaa. Juoksussa alkoi aurinkokin jo paistamaan ja illasta tuli tosi hieno. Ruokaa, ystäviä, rentoutusta ja saunaan. Mahtava setti, ensi vuonna taas uusiksi! 

Kiitos Tribasen Jussille ja Panulle hyvistä eväistä treeneihin, kannustuksesta ja hyvästä menosta! Kiitos kaikille uusille ja vanhoille tri-frendeille tuesta ja vinkeistä. Ja mikä tärkeintä, kiitos perheelle kun kestätte isin tolskaamista ja myötäelätte tässä mahtavassa huumassa jonka treenaaminen ja kisaaminen antaa. Nyt pientä breikkiä ja kotikisojen eli Virpinen kautta loppukuusta vielä Kuopion Sm perusmatka elokuun alussa. Stay tuned!

Dataa:

Aika: 4h51min31s

Keskisyke: 151

Keskiwatit: 266W

 

Kemi sprintti

Viime viikonloppuna oli vuorossa sprintti ja matka suuntautui Kemiin. Olin pohtinut Vierumäen perusmatkaa, mutta aikataulullisesti Kemi toimi paremmin ja sinne lähdettiin. Palautus olisi myös kevyempi, olihan tässä jo starttailtu kesäkuulle pariin otteeseen. Juhannuksen jäljiltä keuhkoissa tuntui jokin painavan, mutta Tribasen uimaskabat Jussin jälkeen keskiviikkona Valkeisella olivat menneet tosi nappiin ja voimaa oli löytynyt niin ajattelin, että ei tässä voi olla mitään vakavampaa päällä. Neljäs sija 700m ja reilun 10min aika vakuuttivat, että uinti kulkee. Talven tehotreenit on selkeästi purreet ja uinnin epämukavuusalueella uimisesta ei enää kangistu niin kuin syksyllä ja talvella. Uskaltaa painaa vaikka vähän hapottaakin. Se on hyvä se! Arvoin kuitenkin Kemiin lähtöä vielä perjantainkin, mutta lauantaiaamuna olo oli hyvä ja pystyin lähtemään skabaan. 

Aamulla ajan kanssa Kemiin, pyörää boxiin ja rutiinit kuntoon. Olo oli ihan ok, ei väsy mutta ei mikään jippii lets go täysiä tänään. Paljon Otc:n porukkaa oli tullut tietenkin paikalle kisaan ja oli kiva vaihtaa kuulumisia. Pieni lämppä juosten ja hyvissä ajoin veteen, että sai vähän tuta mitä homma olisi vedessä. Sykkeet jo juoksulämpässä oli todella korkeat. Mietin jo tässä vaiheessa, että mitäköhän tästä oikeen tulee. Jännittääkö mua todella näin paljon?

Järjestelyt eivät liikoja vakuuttaneet tässä vaiheessa, vähän oli jännitystä ilmassa vissiin järjestäjilläkin, sen jotenkin aisti. Porukkaa oli kisassa ennätysmäärä. Miesten sprinttilähdössä 30 ukkoa. 

UINTI

Lähtö vedestä ja reittinä kiertää muutama meriviitta ja vastatuuleen takas ja aallonmurtajasta sisään rampille ja ylös. Simppeli reitti, mutta napakka 7ms etelästä teki vimpasta 300m todella haastavan. Aaltoa pukkas suuhun ja nenään, välillä piti pysähtyä ja kakoa ihan tuelta. Hapen ottaminen vasemmalta piti talvella opetella... Seurakaverit Samu ja Törmänen meni edellä ja polki väylää auki ja itse pysyin kolmantena. Hyvin riitti voimaa vaikka 1'45/100 keskarilla mentiin, sen verran aallokko hidasti. Kolmantena ylös, vajaa minuutti perässä. Hyvältä tuntui! Aika 12.22. 

T1 

Vaihto meni ilman mitään isompaa säätöä, kello tosin tilttasi uinnin jälkeen ja tallensi suorituksen heti, ja piti laittaa uusi tallennus pyörälle vauhdissa. Se toi vähän lisäsäätöä. Aika 1'22.

PYÖRÄ

Alku lähti napakkaan ja watit pysyi hyvin hanskassa, samoin sykkeet. Reitti mutkitteli muutamat mutkat kylän pinnassa josta se sitten meni vanhaa tietä pitkin Ouluun päin. Reittinä tasainen ja nopea, toki navakka vastatuuli hidasti. Olin mieltänyt reitin, että se menee rantaa pitkin liiemmälti karttoja katselematta. Järjestäjien kartan olin toki katsonut läpi mutta se oli jotenkin kotikutoinen ja luotin, että ainahan siellä edessä joku menee josta voi katsoa mallia minne ajetaan. Järjestäjiä olikin melko hyvin reitillä viittomassa tietä ja tiehen oli lasten väriliiduilla merkattu nuolia jotka vilahtivat renkaan alla aina välillä. Sitten tuli mutka vasemmalle josta erkani tie oikeaan ja siinä risteyksessä ei ollut ketään viitoittamassa reittiä, ei kylttiä, eikä mielestäni väriliituja maassa... Tottakai vedin oikealle "rantaraitille" ,että tietenkin tänne. Tie muuttui äkkiä aika pieneksi ja vauhtia oli 35-36kmh niin maisema muuttui myös vauhdilla. Äkkiä tajusin, että nyt meni munille ja kunnolla, täältä pitää päästä pois ja äkkiä, Garmin edge apuun ja katsomaan vauhdissa missä se reitti oikeasti menee. Kirosin järjestäjät ja itseni, etten ollut painanut reittiä kallooni kunnolla. Olin jo kohta liki Ajoksen rampilla asti ja käyrä nousi päässä infernaaliseen kulmaan! Mutkien kautta löysin kuitenkin oikean alikulun ja pääsin nelostien ali oikealle tielle. Jengiä lappo siellä menemään ja ei muuta kun perään perkelettä huutaen. 10km kääntömerkillä vastatuuleen watit ylikierroksilla sij.19/30 tms. Myötätuuleen takas ja vauhti nousi paremmaksi, muutaman sain vielä kiinni niin että vaihtoon sij.11/30. Keskari kuitenkin liki 37kmh, 2,7km hitaammalla extra lenkillä joten varmasti olisi päässyt 39kmh jos en olisi ajanut harhaan. Aika 37min. Sykkeet nousivat nyt hyvin 157-170. Avg 163. Avg watit paukku taas yli mittariongelman takia ja olivat 293W. Selkeesti liikaa. 

T2

Kengät jalasta hyvissä ajoin ja kiireesti pyörää pois. Pystyin jopa juoksemaan boxiin enkä nilkuttamaan niin kuin viime kisat. Akillesjänteen aktiivinen venytys on selkeesti jeesannut ja homma on mennyt jalassa eteenpäin. Aika 1'04.

JUOKSU

Juoksu oli merkattu myös melko puutteellisesti ja moni juoksi harhaan. Törmänen tuli vastaan jossain vaiheessa yhdellä niityllä ja poukkoili siihen malliin, että ei ollut reitti vissiin sielläkään varma. Juoksu oli kuitenkin suht vahvaa, loppua kohti vähän kyllä tummui, mutta 4'12 keskarilla kuitenkin. Kypää ei pysty tohon vauhtiin laittamaan ja mietin, että jos olisin polkenut kovempaa niin olisinko pystynyt tuohonkaan. Vatsakramppeja ei tullut, ainoa vaiva oli rakko kantapäässä joka ei ollut parantunut Espanjan reissusta. Aika 20.44. Ei kova, mutta hyvä tähän väliin kun tunnustaa, että kovia juoksuja ei ole tullut tehtyä. Lisäksi vasen akilles ei haitannut menoa eikä siihen tuntunut missään vaiheessa. Huippua! Oonko selettämässä tämän vamman!?

Loppuaika 1h12min ja sij. 10/30. 4 sijaan oli mahkut mutta mitä sitä spekuloimaan, sitten olis pyörän pitänyt kulkea 6-7min lujempaa ja tietty oikealla reitillä 😀  ja vaikka näin olisikin käynyt niin olisinko pystynyt juoksemaan enää tuota vauhtia. Kokonaisuus kisana kusi, mutta yksittäisinä palasina ilman eksymisiä ihan kelpo suoritus. 

Järkkäyksiltään aika "kehnot" kisat, helppo tietenkin huudella, mutta lisää jengiä tekemään, enempi viittoja teiden ja reittien varteen, kunnon merkinnät teihin ja tulokset ripeästi nettiin! Vähän oli vaikutelma, että liian isot kisat noilla järkkäyksillä. 

Nyt kun kirjoittaa tätä niin sama keuhkoputkiongelma vaivaa. Jotain pientä kremppaa on selkeesti. Kisassa ei tuntunut mutta nyt tuntuu.Tämä viikko menee kyllä täysin levätessä ja jos kunto antaa myöten niin jotain kevyttä loppuviikolle. Alkaa jo vähän jännittään Joroista silmällä pitäen tämä loppuvalmistautuminen. 💪