maanantai 21. elokuuta 2017

TriKausi17 pakettiin

Triathlonkesä17 alkaa painumaan väkisinkin syksyyn päin ja pitkä, raskas kesä on kohta taakse jäänyttä elämää. Ehkä fyysisesti ja henkisesti raskain kesä ikinä nyt takana ja se kyllä näkyi tämän kesän menossa. Onneksi kuitenkin raskaiden kisojen ja palautusten välissä oli onnistumisia ja eteenpäin menoa.

Syy tähän heavyyn settiin oli olla koti-isänä käytännössä 3kk touko-heinäkuu lasten kanssa vaimon tehdessä töitä, ite treenata, valmistautua kisoihin ja vielä palautua niistä. Ei ihan toiminut yhtälöt 4,6 ja 8v kanssa. Mutta itsepä olin kalenterini sorvannut ja näillä mentiin. Kiitos kaikille lastenhoitajille! 


Onneksi päätavoite Joroinen pelasti kesän. Kunnon osalta kovin huippu osui toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun.Kokonaisrasitus oli vaan niin älytön että heinäkuussa se Vierumäellä alkoi jo näkymään. 2vko kevyt jakso heinäkuussa toi fiiliksen takas ja Joroinen meni nappiin, mutta sitten taas kotikisoissa Virpiniemessä heinäkuun lopussa ei enää kulkenut juoksu niin kuin alkukesästä. Vauhtilenkit olivat jääneet kokonaan pois koska niihin ei kertakaikkiaan ollut aikaa ja voimia. Se tavoite parantaa juoksuvauhtia esim.kympillä kisoissa ei talven kasvaneesta juoksumäärästä, voiman tekemisestä ja talven lukuisista vauhtitreeneistä huolimatta silti toteutunut. Tässä syitä: 

A) Liikaa kisoja (1/2mara, 6 trikisaa touko-elokuu)
B) Liian kova kokonaisrasitus 
C) Liian vähän lepoa
D) Lomalla ja pois kotioloista 2kk liian kova setti.
E) Vauhtijuoksun puuttuminen kisakaudella

Mutta uinti oli mennyt eteenpäin ja pyöräkin alkoi kesän mittaan taas kulkemaan. Näistä asioista oon kyllä tyytyväinen. Viimeisenä kisana oli vielä eilen Vaasa Triathlonin huipusti järkkäämä kisa jossa oli loppukesän fiilistä tosissaan kun sai painaa 10-13ms vastatuulessa ja kunnon aallokossa.💪

Kisa jännitti taas ja pelko siitä, miten lähtee mietitytti. Meri oli ihan valkoinen aalloista ja se toi lisä boostin päivään. Vähän oli kyllä siistiä, mulle sopii hyvin uinti mitä raffimpaa, sitä siistimpää! Kolmantena ylös ja hyvän vaihdon jälkeen pyörän päälle vastatuuleen vääntämään. Sykkeet pysy ylhäällä analla koko matkan ja NP watit kalibroinnin ja momenttiin vääntämisen jälkeen 289w. Ehkä vähän liikaa mutta ei enää niin paljon pielessä kuin aikaisemmin. Kääntöpaikan jälkeen oli huippu kiva luukuttaa 60kmh alamäissä myötäseen ja meno maistui koko pyörälenkin muutenkin. Oli taas hauska ajaa! 25kmh kohdalla Tuunanen meni ohi ja pysyin peesirajoissa hetken mutta T2 oli 30s välissä. Juoksu ei lähtenyt niin kuin pyssystä kesäkuun alussa ja 4'15/km pitäminen oli mahdotonta. Aika painui 4'29/km ja podiumi olis ollut yli 3min päässä. Olis pitänyt juosta 4'05 niin olis ollut mahkuja. 


Ei tullut samanlaista kauden päätöstä kun viime vuonna Kuopiossa Sm:ssä jossa juoksu oli parantunut koko kesän loppua kohden. Kesäkuussa oli hetkensä, samoin kauden päätavoite Joroinen pelasti, ja kyllä eilinen oli kuitenkin hyvä vaikkei parasta tekemistä. 

Nyt sitten vähän höllätään triathlon puolella, kaivetaan cyclokrossi tallista, litkutetaan fatin kumit ja aletaan virittelemään syksyn pyöräjalkaa syksyn cyclocuppiin ja pitkille fattilenkeille. Aijettä ko ootan nivuset syyhyssä! 

Kiitos kaikille treenikavereille kivoista hetkistä ja kisoista, mahtavasta tsemistä ja hyvistä fiiliksistä! Ensi kesänä taas painetaan niin että tuntuu! Tulee Lahtea ja muuta ja kenties vaikka Barca18 täpäri häämöttää siellä jossain who knows😎😋




Täältä tähän ja Tsemiä syksyyn kaikille!!! 🏊🚴🏽🏃💪👍☀️