Viikko Mallorcalla sujui hikisissä merkeissä vaikka kelit eivät tänä vuonna kuumat olleetkaan. Silti aurinkoiset, tosin hieman tuuliset. Helsinkiläisen SKB:n triathlon racingteamin mukana tuli paukuteltua ProVictorian seurakaveri Arto Wallinin kanssa tunteja reilu 32h, josta kampea pyöritettiin 665km, josta lähes 8000m nousua, vähän juoksua sekä uintia vajaa kymppi. Pelin henki oli alusta alkaen selvä kun leirin valmentaja Thomas Darby julkaisi ohjelman. Kovaa ja pitkää päivää oli tiedossa, kysymys ei ollut lähteekö lapasesta vaan, että milloin homma lähtee lapasesta?😄
Leiripaikaksi oli valikoitunut hyvillä referensseillä tanskalais-suomalaisen pariskunnan pyörittämä Next Level Camp Alcudiassa, joka toimii keväällä ja syksyllä 2kk triathlonväen camppinä. Pelkästään triathlon coutsausta antava camppi tarjoaa huippu olosuhteet treenaamiseen. Veteen suoraan pihasta, fillarireitit ovelta, ruuat loistavat sekä huoneet ja muu mukavuus kiitettävää. 👍
Meidän leiri toteutettiin hyvin pitkälti SKB:n Mallorcan Ironmaniin osallistujien viimeistelyleirinä joka on toukokuussa. Nyt piti siis tajuta tämä ja malttaa mäissä ottaa iisisti. TT-pyörällä nousujen kipuaminen 5-9% mäissä vaatii rauhallisuutta ja sopivia välityksiä. Itse olin vaihtunut onneksi vähän isompaa pakkaa taakse (11-28) joten mitään ongelmia ei sen suhteen tullut. Kunhan malttoi vaan ottaa rauhassa😬
Uusi Canyon TT-pyörä vaati kuitenkin uudet asennot ja säädöt, joten helpolla niska ja kädet eivät päässeet puhumattakaan takalistosta. Toki trainerilla oli jo kotona muutamat lenkit alla mutta 5-7h päivässä oli jotain ihan muuta. Aamut alkoivat joka aamu uinneilla meressä, jossa kauhottiin vapaasti n.30min. Yhtenä aamuna Next Level Camp järkkäsi uintikisan kaikille jossa pääsin loistamaan parhaana suomalaisena paukuttaen uudet enkat 700m avovedessä 1'28/100 lievässä vasta virrassa. Joten uinti on kyllä mennyt roimasti eteenpäin viime vuodesta!👍Toivotaan, että kehitys pysyy ja uudet enkat paukkuvat kesällä!
Aamupalan jälkeen startattiin pyörillä mäkeen, joka päivä eri reiteille, vähän tuulen suunnasta riippuen. Toki Mallorcalla tasaistakin riittää, joten ihan perus vastatuuliraastostakin saimme nauttia. Päivän päätteeksi, pyörän päälle oli aina omavalintaisesti palauttava juoksu 20-40min. Yhtenä päivänä pidettiin duathlonkisat, jossa Darby oli valinnut sopivan paikan, teollisuusalueen ison parkkialueen 10x750m juoksuun ja niiden väliin aina reilu kilometri kevyttä palautusta pyörällä. Juoksut painettiin punaisella alle 4'/km vauhdeilla kaikki! Samalla pääsi peilaamaan omaa juoksuvauhtiaan muihin ja hienosti tsemppasin kolmanneksi. Lisäksi harjoitus toimi hyvänä vaihtoharjoituksena.
Mutta tiistaina iski kolmen aika heavyn päivän jälkeen valo ja ymmärsin paikkani. Strava segmenttien kellottamimen ja omien personal bestien paukuttaminen johtaisi pian osaltani koko leirin floppaamiseen ja mikä tärkeämpää, ehkä koko tulevan kauden uudelleen arviointiin ja piiiiitkään huilijaksoon. Halusin selviytyä leiristä, mutta omalla järjellä ja omalla kaavalla. Onneksi järjen ääni Wallin oli jakamassa ajatuksiani ja yhdessä löimme stopin riehumiselle, minun riehumiselle. Kevensimme tahtia ja teimme omia harjoituksia, tunnit edelleen ylärajoilla mutta selkeästi kevyemmin. Toisen kovan tehopäivän otin loppuviikkoon ja mäkeen, mutta kokonaisrasitus alkoi jo sykekäyrässä näkyä, eikä koneesta lähtenyt enää irti niinkuin alkuviikosta. Hyvä esimerkki oli viimeisen päivän kevyt pyörärullailu 2h30 ja päälle 5km alle 4'/km vauhdilla. Syke ei meinannut enää nousta yli 155 ollenkaan vaikka vauhtia piisasi.
SKB:n hurjat väänsivät vielä vikalle päivälle insane maratonin pareittain nousevalla vauhdeilla toisen pareista aina palautellen ennen omaa tempoa. Äimistyneinä katsottiin vierestä että miten ne jaksaa ja toivotaan pikaista palautusta kaikille!😊👍 Tais siellä jo polvet paukkua osalla...
Kaiken kaikkiaan hyvä leiri josta jäi onneksi hyvä maku. On tärkeää kuunnella omaa kehoa ja oppia sanomaan harjoituksille myös ei vaikka oltaisiin kuinka Mallorcalla. Väsyneenä ei kannata treenata, varsinkaan kovaa. Nyt toivotaan hyvää ja järkevää palautusta ja mahd.nopeaa arkeen paluuta ilman ylimääräisiä rasituksia ja kolotuksia. Hyvältä ainakin vaikuttaa näin lentokoneessa, vaikka väsy painaa ja olo on kuin hakattu. Mutta nextille levelille mentiin ja se oli tarkoitus!👍
Kiitos SKB:lle seurayhteistyöstä ja Mikko Ovaskalle kutsusta mukaan. Darbyn johdolla SKB:n meno tulee olemaan vahvaa tulevalla kaudella niin ulkomailla kuin kotimaan kisoissakin. Pekalle kiitosta Clif-Barin patukoista ja muista tuotteista. Ja kiitos vielä Artolle seurasta ja hauskoista hetkistä! Kotiväelle tietenkin isoin kiitos kun jaksaa tsemata ja antaa liekaa isin nailonivenytyksissä😍Vamos!👍💪🏊🚴🏽🏃🏽🆘
#provictoria #skbracingteam #clifbar
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti