maanantai 11. kesäkuuta 2018

Tuusulan järvitriathlon 2018

Kauden triathlonavaus oli vielä toukokuun puolessa välissä kysymysmerkki kun Terwa 1/2 maraton sai jäädä jalkaoireiden vuoksi. Kunto ja fiilis kuitenkin paranivat ja valmistavissa harjoituksissa watit ja speedit näyttivät hyvältä, juoksun ollessa tosin vähän vielä mysteeri. Kilometrimäärät juoksussa olivat jääneet vähän tavoitteesta, 100km/kk mutta ajattelin, että lepo auttaa nyt tässä sekä Tutoris erikoiskuntouksen fyssari Jääskeläisen voodoo kikat. 


📷 Swen Striker Sr

Valmistautuminen Tuusulaan oli onnistunut tosin vähän allergian tuomaa tukkoa oli ilmassa eikä mikään teräsmiesolo ollut kun sunnuntai aamuna ajoin kotikonnuilta Tuusulaan. Tuusulan mahtavat järjestelyt ja aurinkoinen keli löivät taas ällikällä kun pelipaikoille päästiin. Peilityyni Tuusulanjärven pinta kutsui kauhomaan sekä tuuleton päivä painamaan kampea suoraksi pyörässä. Vesi oli lämmintä +17c ja seurakaverin lainapuku päälle ja järveen lämppäämään. Oman Zone3 myin aikaisemmin lähestulkoon päältä, eikä uusi ollut vielä kerennyt kauden avaukseen. Lainapuvun hihat olivat sen verran tiukat, että ensimmäisen kerran lähdin uintiin ilman kelloa. Tämä oli hyvä veto ja jätin kellon odottamaan lenkkareihin juoksuvaihtoa. Säästyin ylimääräiseltä sähläykseltä sekä olisi yksi asia vähemmän mietittävänä.

Lähtö vedestä edestä keskeltä ja vauhdilla liikkeelle. Oma reitti haki koko ajan oikealle vaikka kuinka keskittyi vasemman käden vetoon. Vähän se vissiin meni ristiin kun koko ajan löysin itseni linjan oikealta puolelta. Tokana toiselle kierrokselle ja heti kärkeen. Taas samaa vikaa oikealle hakua mutta ekana ylös kuitenkin. Yleisen lähtö oli lähtenyt ikäsarjoja aikaisemmin joten mihinkään peesiinkään en päässyt eikä vauhtia vertaamaan muihin. Myöhemmin vasta tajusin uinnin olleen melko keskitason alle, suunnistamisen bummeista tuli näköjään vähän lisäaikaa. Uinnin ajat kuulin rannassa kaverin buustatessa lisää vauhtia. Uinti 23.52.


📷Pekka Lehtinen

T1 meni vauhdilla ja pyörän päälle iisisti. Koko pyöräsplitin pidin vähän käsijarrua päällä enkä antanut wattien nousta liikaa. Unelma sää oli polkea, lähes tuuleton päivä ja reitti oli hyvää pintaa lähes koko matka. Watit olivat viime vuoden tasoa mutta nopeus kilsan tunnissa kovempi hiipuen lopun jalkojen säästelyn vuoksi 38,7kmh. NP298. Pyöräreitti oli tänä vuonna aavistuksen pidempi ja 40km taisi tulla just täyteen. Pyörä 1h2min. 


📷Pekka Lehtinen

T2 oli vauhdikas 58s ja kaulaa tässä vaiheessa seuraavaan n.1min30s. Eli aika turvallinen johto juoksuun lähdettäessä. Tossut jalkaan, kello kiinni ja vamos! Tavoitevauhti 4:15/km tauluun ja asento kuntoon. Pläni toimi hyvin n. 1-2km mutta alkoi hiipumaan heti 4:20-4:30 kovien kylkipistosten vuoksi. Turun mies lähestyi ja oli 5km kohdalla ottanut eron kiinni ja oli jo 50m päässä.  Nyt ei näyttänyt hyvältä ja odotin vain että kohta selkä vilahtaa ohi! Jostain sitä vauhtia kuitenkin piti kaivaa kun vikat 3km meni 4’08/km ja vika kilsa 4’/km. Kaikki peliin ja maali häämötti, kuulin mahtavan selostajan äänen kun hän eli loppuhuipennusta mukana ja huusi ”riittääkö, riittääkö kaula, taitaa riittää!” Ja juuri ja juuri riitti, matka loppui kesken ja pääsin maaliin 16s ennen Turun Urheiluliiton Karlssonia. Juoksu 4:19/km eli 42,05. 


📷Pekka Lehtinen

📷Pekka Lehtinen

Mahtavaa, onnistuin puolustamaan viime vuoden pappasarjan M40 mestaruutta vaikka tiukille meni. Kokonaiskisassa 7.sija myös hyvä, kärjen mennessä todella kovaa edessä. Kisa kaikin puolin muuten tasoa ”ihan Ok”, ei mitään pullistelua eikä lentoa, ehkä vähän tukkoista kuitenkin kokonaisuudessaan, mutta voitto on voitto! Juoksu ei ihan tavoitteessa johtuen vähistä yhdistelmistä sekä jalan säästämisestä kauden pääkisoihin Lahteen ja Tallinnaan. Kiitos kisajärjestäjille hienosti järjestyistä kisoista, kaikki toimi taas upeasti! Tuusulassa on kiva kisata! Nyt easygoing ja suunta kohti Lahtea! 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti